sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Nahkurin orsilla 2 -feat. Valkoisen Käden vaimo

Pahoittelen taukoa, mutta nahka tosiaan valmistui jo syksyllä.
Kalkitsemisen jälkeen pesimme vuodat huolellisesti moneen kertaan ja yhdessä vedessä oli etikkaa korvaamassa aiemmin mainittua muurahaishappoa. Etikan tarkoituksen oli neutraloida vuodat emäksisestä kalkista.

Sitten aloitimme karvan irrotuksen. Pitkä hirven karva lähti helposti nyppimällä ja raudalla kaapimalla. Lehmän karva vähän heikommin kaapimalla. Kalkkikäsittelyn jälkeen rasva ja jänteet tuntuivat lähtevän hieman paremmin, joten tulkitsimme että aiemmin tehty kaapiminen saattoi olla turhaa? Iso työ joka tapauksessa. Hommaan upposi tunteja ja työskentelimme välillä hyvin kylmässä ja pimeässä ryteikössä.
Elina joutui jäämään kiireidensä takia syrjään (olimme arvioineet aikataulun ja työmäärän vääriin), joten jatkoimme kahdestaan ja siirsimme nahat vanhempien omakotitalon pihaan naapureiden ihmeteltäväksi.

Mimosaparkki

Lopulta luovutimme rasvojen kanssa ja laitoimme hirven nahan ja kalannahat mimosaparkkiin. Liemen väkevyyttä nostimme hiljalleen muutaman päivän välein.  Yhdessä välissä kaavimme nahkaa taas. Nahat olivat liemessä yhteensä melkein 2 viikkoa. Astiat olivat ulkona ja välillä ilma oli pakkasen puollella, mikä varmasti hidasti parkkiintumista. Oikeaa parkkiintumisastetta testasimme leikkaamalla palan nahkaa ja tarkastelemalla leikkauspinnan kerroksia. Nahasta tuli melkein läpiparkittua. Nostimme nahan rasvaliemeen yhdeksi päiväksi, muistaakseni nahkaa hieman huuhdeltiin, jonka jälkeen nahka vietiin ulos valumaan. Sitten pingotimme nahan maton kuivaustelineeseen kuivamaan aavistuksen verran.

Pingotuksessa sitten venyttelimme nahkaa mitä mielikuvituksellisin keinoin, tarkoituksena pehmittää nahka käyttökelpoiseksi. Hakkasimme, työntelimme omaa ruumiin painoa apuna käyttäen, otimme nahan irti ja vääntelimme, samalla hangaten sitä telineen yli. Nahka kuivui epätasaisesti ja voimat meinasivat loppua. Luovuttaminen kävi monta kertaa mielessä. Otimme nahan lopulta kylpyhuoneeseen kuivumaan, samalla kun poljimme sitä jaloin. Lopulta veimme nahan kerrostaloasuntomme pieneen kylpyhuoneeseen, jossa viimeistelin melkein kuivuneen nahan pehmittämällä sitä kylpyammeen reunaa vasten.

Tuloksena oli kauniin punertava, hieman epätasaisen värinen, mutta kaunis pehmeähkö nahka. Nyt pitäisi vielä keksiä mitä siitä haluaisin tehdä.
Lohen ja jättiläiskonnamonnin nahkaa

Aivoparkki

Kuten Simo aluksi kertoi tarkoitus oli kokeilla lehmän vuotaan aivoparkkia eli rasvaparkkia. Murskasimme aivot massaksi tehosekoittimella. Lisäsimme mössöön hieman vettä ja lopulta ruokaöljyä kun näytti että massaa ei ole tarpeeksi kokonaiseen vuotaan (2 vasan aivot). Öljy oli lopulta varmaan virhe. Sitten lämmitimme massan n. 45 asteeseen ja levitimme sen nopeasti vuodan lihapuolelle. Yleensä en ole herkkä hajuille, mutta nyt meinasi tulla ykä kurkkuun. Tämän jälkeen käärimme vuodan rullalle, rulla muovisäkkiin ja säkki huoneenlämpöön. Seuraavana päivänä kaavimme haisevat aivot pois ja huuhtaisimme nahan kevyesti, koska haju oli karsea (tämäkin oli varmaan virhe parkkiintumisen kannalta). Nahka oli nyt rasvainen, haiseva ja läpinäkyvä. Ajattelimme, että parkitus epäonnistui ja päätimme kokeilla saamaan nahkaan pissaparkkia.


Virtsaparkki

Pissaa piti kerätä muutama ämpärillinen, joten valjastimme koko perheen käyttöön. Anoppi pissi kiltisti viikon purkkiin. Kiitos siitä, että uskotte käsityöprojekteihimme, vaikka ne vaikuttaisivat kuinka hölmöiltä ja epätoivoisilta. Kun pissaa oli tarpeeksi, seisotimme sitä muutaman päivän ja laimensimme sitä vedellä. Sitten vaan vuota pissaan likoamaan muutamaksi päiväksi.

Tuloksena taas haiseva läpikuultava nahka. Pingotimme sen jotenkin puiden väliin ja odotimme että se kuivahtaisi. Taisi vaan kuivahtaa likaa ja meille iskeä kyllästyminen. Koppuraa nahkaa piti nyt yrittää pehmittää. Väänsimme sitä, hakkasimme sitä puunuijalle, hypimme sen päällä ja lopulta ajelimme autolla rullan päällä. Tuloksena oli kova ja ryppyinen nahka. Päätimme luovuttaa tältä erää ja ajattelimme että jatkamme parkitusta ensi kesänä itse keitetyllä pajuparkilla. Lisäksi Simo voi käyttää syntynyttä raakavuotaa kilven reunoihin.
Ämpärillinen kusta
Aivoparkilla saatiin koppurainen nahka.
Sopii kilven reunan pingoitenahaksi

Mitä opimme:
  • Olisi mukava opiskella nahan käsittelyä ihan oikean ammattilaisen opastamana eikä epäselvien kirjojen ja himmeiden nettiohjeiden perusteella
  • Monessa työvaiheessa olisi voinut oikaista (kai?), jos olisi tiennyt enemmän.
  • Nahan käsittely on helvetin kovaa hommaa ja nahkaa materiaalina oppi arvostamaan ihan eri tasolla. Samoin vanhan ajan nahkureita, jotka tekivät kaiken käsin.
  • Jos haluaa varmasti onnistua ensimmäiset parkituskokeilut kannattaa aloittaa pienestä eläimestä ja hyvä vaihtoehto on käyttää teollista Mimosaparkkia. Ei kolmea suurta vuotaa kerralla!!
  • Kannattaisi varmaan verkostoitua enemmän harrastajien ja ammattilaisten kanssa, jos haluaa oppia muutenkin kuin kantapään kautta.
Lopuksi vielä kiitos Kemin Nahkatarvikkeen asiantuntijalle puhelinneuvonnasta. 

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Otteita Goottipäiväkirjasta osa 1: Rintapanssari

Kukaan ei ymmärrä mua...mä oon niiin erilainen

No joo, huonoa huumoria. Taas. Mainittakoon että minulla ei ole varsinaisesti mitään gootteja vastaan. Tämä ei nyt kuitenkaan ole nykyisestä mustan lateksin, pitsin ja valkaistujen naamojen nimeen vannovasta alakulttuurista, eikä kansainvaellusajan gooteista, vaan 1400-luvun goottilaisesta / saksalaisesta haarniskamuotoilusta. Eli "valkoisen kauden" juttuja.

31.1.2011

Samalla kun viimeistelin pallitikaria, aloitin jo hyvän aikaa himoitsemani 1400-luvun tyylisen rintapanssarin valmistuksen. Hommasin Teräsmyynti Timo Lehtimäeltä 1,5mm rakenneterästä Warusseppäin Killan Marko Saaren suosituksesta. Siinä on muuten avulias ja pätevä mies. Ei mikään harrastelija kuten minä, vaan henkilö joka ihan oikeasti taitaa tietää mitä tekee :D

Voisin yrittää laskea ensimmäistä kertaa ikinä aktiivisia työtunteja tällaisen projektin suhteen. Tuona päivänä tein tavalliselle kaavapaperille kaavat Darvisin suuntaa-antavien ohjeiden perusteella. Käytin pohjalla valmistamaani gambesonia, joka on oletusarvoisesti rintapanssarin alla.
Päärynävartaloisen miehen korsetti?

Sain leikattua rintapanssarin ensimmäisen kappaleen aika nätisti jo ekalla kerralla muiden hommien ohessa, sekä hiottua vähän reunojakin. Suuret linjat leikkasin tasosaksilla, vai mikä se pöytämallin peltileikkuri onkaan nimeltään, pienemmät rälläköin ja hioin nauhahiomakoneella.

Käytetty aika tähän mennessä: noin 2,5h

21.2.2011

Toisella kerralla pääsin leikkaamaan uuden kappaleen irti ostamastani 1000x1500mm kokoisesta levystä. Jännittää, että kuinka hyvin saan tehtyä noiden kappeleiden sovitukset niin, ettei sinne jää sietämättömiä, miekanmentäviä rakoja. Mutta eiköhän tuo onnistu. Näitä on mukava tehdä kun voi ottaa rennosti - niskaan hengittämässä ei ole käsityönopettajaa, joka hetken työtä katseltuaan löisi keskeneräisen kappaleen rikki, sanoen "uusiks meni". Muistan kyllä ikuisesti tämän tapauksen ala-asteelta, vaikkei ollut edes oma työ, jonka palasia kerättiin lattialta. Kunnia hänelle siitä, että osasi varmaan tehdä itse tosi pätevästi puutöitä, mutta motivoinnissa ja innostamisessa olisi ollut kyllä uudelleen miettimisen paikka. Minulla oli teknisen työn numero hänen aikanaan 6. Kun opettaja vaihtui nuorempaan, ja tuli jännittävämpiä töitä, kuten bumerangi (joka minulla on vieläkin tallessa), innostus lähti ihan uuteen nousuun ja numerokin nousi ysiin kertalaakista. Voi päiviä lapsuuden. On se toisaalta kiva, että en silloin ollut ihan hereillä niillä tunneilla, koska nyt voi kokea oppivansa niin paljon uutta metallitöiden parissa. Joka kerta. Olisi hirveän ikävää osata kaikki. Paljon hauskempaa on oppia kaikki, ja nimenomaan itse oivaltaen.

Saa nähdä jaksaako itse vääntää tällaisia vekkauksia...

Tuona kertana pajalla sain myös aloitettua hyvin mielekkään työvaiheen, reunojen rullaamisen. Hauskaa hommaa, joskin melko raskasta isoilla kappaleilla. Vasen käteni kehittyy pikkuhiljaa tällä työllä kunnolliseksi sepän kouraksi, lukkopihdin kaltaiseksi puristukseltaan. Menee ihan täysipainoisesta käsitreenistä, kun kaksikin tuntia pyörittelee toisella kädellä hieman hankalanmuotoista levynpalaa alasinta tai muuta alustaa vasten ja toisella kädellä vasaroi niin maan perkeleesti, mutta kuitenkin äärimmäisen huolellisesti. Koviä äijiä ovat sepät, respect.

Käytetty aika tähän mennessä: 4,5 h
Aikaansaannos siinä vaiheessa:
4,5h jälkeen minulla on rautabikinit!


Ja sitten olikin hiihtoloma ja meni hyvät pajasessiot sivu suun, kun ovet olivat lukossa. Tällä kertaa en kuitenkaan käynyt paikanpäällä toteamassa tätä.

7.3.2011

Intoa täynnä kuin ilmapallo, aloin heti pajalle päästyäni rullata ja rullata ja aina vaan rullata. No siinä menikin sitten treeninä tuo ilta ja kotiin palatessa kädet todella tuntui siltä kuin olisi tehnyt ihan oikeita töitä, eikä vaan istunut koneella.
Kuten arvelinkin jo kaavoitusvaiheessa, piti ottaa enemmän sisään "kädenteiden" rinnankohdalta. Näin rintapanssari ei haittaa liikkuvuutta, vaan kädet saa liikkua lähes rajoitteetta. Tuosta rullaamisesta nyt on turha jaaritella sen suuremmin, se on yksinkertaista, hitaanpuoleista, tarkkuutta vaativaa ja lopulta palkitsevaa hommaa. Lopputulos tuntuu tosi hyvältä, vaikka tulikin tehtyä ikäviä vekkejä muuten niin sileään pintaan. Nekin sai aika hyvin piiloon jo sillä, kun harjasi isoimpia kuumakäsittelyn suhmuroita pois ja kirkasti metallia.

Kuuden ja puolen tunnin jälkeen työ näytti tältä:

Ensi kerralla pääsee vekkaamaan käteni pitämää kappaletta.

Vaikka olenkin työskennellyt aika tehokkaasti tämän parissa, niin tekemistä piisaa vielä aika tavalla. Ja hyvä niin.

Vielä yksi pieni muistutus kaikille lukijoilleni:
Jos minä pystyn toteuttamaan visioitani,
niin sinäkin pystyt.
Pystyt todennäköisesti jopa parempaan, kun oikein yrität.
Ainoat asiat, mitkä meitä kai hidastaa ja pahimmillaan estää,
ovat epäonnistumisen pelko ja laiskuus.
Fuck 'em.

Kuvalähteet:
http://www.gothik.ws
http://stormthewalls.kicks-ass.net/Armour/armour.htm
http://i4.photobucket.com/albums/y110/Nephtys/Medieval%20European%20Armour/Gothic_Cuirass_01.jpg