sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Elämä lyhyt - keihäs pitkä

Olin Helatorstaina pajalla parin veljen kanssa. Työt edistyivät valtavan hyvin, kun oli kuusi kättä käyttelemässä työkaluja.



















Tältä ne pienokaiseni näyttivät sen jäljiltä kun ne oli kaivettu muotin hiekoista. Tässä vielä hiekkainen yksilö ja messinkiharjalla puhdistettu kaverinsa. Kuten näkyy, niin melko paljon jää kaikenlaista rähmää tuohon pintaan.















Sitten kun kärkiä työsti aikansa rälläkällä, taltalla, dremelillä ja vasaralla, niin alkoi näyttää aika hyvältä. Oikeastaan ainoa asia mikä näissä enää huolestuttaa, on varren kiinnityskolon syvyys. Onneksi niitä voi porata syvemmäksi, jos vaikuttaa että jotkut ovat turhan ahtaita.


Ensi kerralla pääsee varmaan tekemään niittausreiät ja teroittamaan. Mökillä käydessäni tein yhden varrenkin puolivalmiiksi. Eräs oikein hitaasti ja sitkeästi kasvanut pieni mänty ilmoittautui vapaaehtoiseksi ja osoittautui mitä miellyttävimmäksi varsiehdokkaaksi.

Mitä pintakäsittelyyn tulee, niin sitä ei tule. Ei mitään akateemisesti oikeaoppista vihreää, ei mitään happo- tai polttokäsittelyä. Nämä hakevat kukin oman värinsä. Aika saa patinoida nämä kaikessa rauhassa, aivan kuten pronssikaudellakin. Ne mallintavat keihäitä sellaisina kuin ne olivat - sodan ja metsästyksen työkaluina.

Vita brevis - lanza longa.

6 kommenttia:

  1. Pääseekö noita keihäitä joskus näkemään/hypistelemään esim. miekkailuseuran salilla?

    VastaaPoista
  2. Njoo-o, ainakin yhtä. Nuo menee siis wanhalle kaveriporukalle kaikki ja ne luovutetaan heille heinäkuussa, jolloin niihin laitetaan yhdessä varret kiinni ja niitataan. Yksi jää kuitenkin säilytykseeni, joten voin kyllä esitellä sitä joskus salilla.

    VastaaPoista
  3. Tutustuin blogiisi. Samanhenkistä menneen herättelyä kuin minullakin.

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti pidit lukemastasi. Luvassa on aika paljon erilaisia juttuja, kun vaan ehtisi välillä kirjoitella tekemisistään :D

    VastaaPoista
  5. Nuo ovat hienot jo nyt, saati kiiltävinä.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Jokke. Saa nähdä millaiset näistä kärjistä tulee. Ne on tällä hetkellä teroittamista vaille valmiita, mutta ovat olleet pihalla suolaliuoksessa yön yli, joten odotan innolla, että millaisen pinnan pronssi on ottanut. Niistä ei kuitenkaan tule sellaisia säihkyvän kiiltäviä, kuten ounastelit, vaan todennäköisemmin tummia ja hieman vihertäviä.

    VastaaPoista